torstai 2. elokuuta 2018

Maailman hitain

On se edistynyt, taas vähäsen. Alkaa sujua paremmin, kun saa tekstiä eteenpäin. Ei tarvitse haeskella niin tyyliä ja ääntä ja muuta sen sellaista. Lueskelee tekstiä hetken ja pääsee taas kiinni jutun juonesta.
Lomalla on ihanaa, kun voi kirjoittaa silloin kun on pirteimmillään (se on siinä aamupäivästä pieni tovi ;)). Kaikenlaista muutakin pitää tietenkin ehtiä - nähdä ihmisiä ja uusia paikkoja, uida, tehdä rästihommia ja on suorastaan velvollisuus lorvia.
On kyllä myönnettävä että olen turhautunut maailman hitaimpaan edistymiseeni. Mutta kun ei vaan riitä aika eikä voimat enempään. Raakakirjoitusta voi vielä suoltaa väsyneenä iltahämärissäkin mutta tällä toisella kirjoituskierroksella on pakko olla koko ajan skarppi. Kirjoitan pätkän ja editoin sen saman tien. Hidasta hidasta hidasta. Puhumattakaan siitä kaikesta editoinnista, joka on edessä tämän kierroksen jälkeen... mutta mietitään sitä vasta sitten.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti