keskiviikko 16. helmikuuta 2022

Juuri nyt

 Keskiviikko. Ilta. Työpäivä oli pitkä. Oli eilenkin. Ihan totta puhuen, en millään jaksaisi kirjoittaa. Särkee, väsyttää. Mutta kello on vasta puoli kuusi ja aikaa on, kerrankin aikaa on! Siispä kirjoitan. 

Olen nyt naputellut Ww:hen piiiiiiiitkän pätkän aikalailla raakatekstiä, tai toisen kerran kirjoitettua raakatekstiä. Nämä iltaiset tuotokset tuppaavat olemaan vähän surkeita. Kohtaukset jäävät lyhyeksi, väleihin jää huomautuksia ja kokonaisia kappaleita kirjoittamatta. Vähän kauhulla odotan sitä päivää, kun tuota pitkää pätkää on pakko ruveta editoimaan, ruokkoamaan parempaan kuntoon. Toisaalta odotan, että saan vielä yhden kohdan raakakirjoitettua ja sitten pääsen käsiksi tuohon sekasotkuun. 

Toivon vain, että virtaa riittää tänä keväänä paremmin kuin yleensä.