maanantai 2. heinäkuuta 2018

Minä se vain luen

Oli kevät. Oli hässäkkä. Sitä tavallista, kiirettä, väsymystä.
Nyt ollaan loman korvalla. Yleensä säästelen parhaita luettavia lomalle, mutta tällä kertaa ehti jo muutama mennä.
Eppu Nuotion Anopinhammas on ihanaa cozy crimea. Tosin ensimmäinen Myrkkykeiso oli mielestäni himpun parempi, jämäkämpi.
Uusi tuttavuus Gail Honeyman ja Eleanorille kuuluu ihan hyvää osui kultasuoneen, jään innolla odottamaan Honeymanilta lisää luettavaa.
Marian Keyesin Aikalisä polttelee ankarasti hyllystä, mutta taistelen vastaan vielä vähän. Ehkä odotellessa nautin Spielmanin Kivi sydämellä.
Käyhän tämä näinkin, luetaan tässä ryytymysvaiheessa ennen lomaa ja sitten pirteänä lomalla kirjoitetaan. Saahan sitä ainakin toivoa... lukulistalta ei kyllä opukset ihan heti lopu, joten saa sen lomankin tarvittaessa menemään ihan vain lukemalla...

ps. Sain minä sen verran aikaan, että kehittelin Ww:n rinnalle vielä nimettömän alun. Sellainen teksti, jota olen pohdiskellut jo joskus aiemminkin. Että nyt niitä on sitten kaksi, keskeneräistä.
(jonain päivänä on valmista)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti