Pakko on sanoa, näin loman jälkeisen elämän kolmannen työpäivän jälkeen, että arki on kyllä ihan pehvasta. Tai no, ei se arjen vika ole. Arki on hyvä, tykkään rutiineista ja niin pois päin. Mutta työtunnit vie mehut, niin se ikävä kyllä on. Taas on tänään todettu tosiasiat ja pikkuisen se kiristelee ja syö naista, joka tahtoisi kirjoittaa.
Kiitos ja anteeksi, oli ihan pakko päästä vähän nurisemaan 😆
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti