Vihdoin. Sellainen parituntinen tekstin parissa. On tätä odotettu!
Ja mihin minä aikani sitten käytän? Viiden ensimmäisen lauseen hinkkaamiseeen ees taas. Muutan yhden lauseen sanamuodot. Palautan takaisin. Vaihdan toisen lauseen kokonaan. Palautan takaisin. Vaihdan yhden sanan. Palautan takaisin. Ja tätä rallia voikin sitten jatkaa loputtomiin :D
Eikä ole edes ensimmäinen kerta, kun jumitun niihin. Mutta kun. Ne ovat niin tärkeät sanat, ne jos mitkä pitää saada tismalleen kohdalleen.
Pitäisi jättää ne ihan viimeiseksi. Pitäisi ja pitäisi.
Ne ensimmäiset lauseet, mutta myös loppu. Loppu on melkein vaikeampi, sen mä hinkkasin edellisessä silleen millimetrimitalla kohdalleen. Joka saamarin sana.
VastaaPoistaEpäilemättä myös loppu. Kunhan sinne asti joskus pääsen...tai onhan se jo olemassa ollut pitkään, mutta vielä en ole alkua pidemmälle päässyt hinkkauksessa :D
PoistaÄn