Googlen syövereissä

Juonisolmut aukenevat näköjään taustatyötä tekemällä. Vaikka tuntuu turhauttavalta istua koneella kirjoitustiedosto auki ilman, että kirjoittaa ja vie tarinaa eteenpäin, se on kuitenkin valaisevaa. Suuntaviivat löytyvä rämpimällä Googlen syvissä syövereissä tutkimassa asioita, joita ei koskaan arvannut tutkivansa.
Lisäksi nyt tekee mieli omenaa, kun on lukenut kaikenlaista kummaa erilaisista sairauksista ja etenkin niiden ennaltaehkäisystä. Ehkä tänään onkin hyvä päivä palautua pyhien herkutteluilta  normaaliin ruokavalioon. Mahdollisesti jopa vähän tavallista parempaan.

Kärsin taas perisynnistäni kiirehtimisestä loppupuolella. Tähän asti olen jaksanut vääntää juonta ja tarinaa kärsivällisesti, harkiten eteenpäin. Nyt ainoastaan viimeinen piste on se, joka silmissäni häämöttää enkä malta keskittyä. Siksi juoni takkuilee. Se on taas ylitettävä itsensä, pakotettava uuteen muottiin. Opittava, kehityttävä.
Onneksi olen viettänyt vapaat tähän asti pääasiassa pyykkäämällä, ulkoilemalla ja lepäämällä. Oppiminen on niin kovin raskasta puuhaa ;)