Lempikuukauteni. Näkymä ikkunasta on valkea ja kaunis ja kutsuva. Elämä on leppoisaa, kotoisaa ja on aikaa kirjoitaa. Parasta!
Ww on herkullisessa vaiheessa, kohokohdassaan. On ihana päästä vihdoin käsiksi ikuisuuksia hautomiini kohtauksiin. Kirjottamiseen on tullut rytmi: kohtauksen raakakirjoitus (jonka laatu on aika pitkälle energiatasostani kiinni, joskus se on valmiimpaa, joskus raakiletta, josta vain selviää mitä sen pitää pitää sisällään) ja sitten editointi, jossa on jo jonkinlaista rutiinintuntua. Hinkkausta voisi tietenkin jatkaa loputtomiin, mutta olen yrittänyt taistella sitä vastaan.
Teksti 2 on nyt tiedosto Erj ja juoni kuplii iloisesti eteenpäin pala kerrallaan.
Helmikuu, samaa kiitos!