lauantai 20. helmikuuta 2016

Tänään

Ikkunan takana hämärtyy ilta. Valkea, luminen maisema muuttuu siniseksi, harmaaksi, mustaksi. Takkatuli ja kynttilät pääsevät oikeuksiinsa vaikka televisio välkähteleekin nurkassa. En tiedä kokataanko siellä vai laihdutetaanko, ehkä kilpaillaan, niin aina.

Jalka puutuu, koira ynähtää unessaan. Varon liikkumasta ja häiritsemästä kissan lepoavierelläni. Suljen tiedoston, mutta istun vielä hetken hiljaa, olen siellä toisaalla. Kohta nousen, annan eläimille ruokaa. Konemaisesti, vaikka katson käsiäni tekemässä asioita, näen kaiken läpi elokuvan, jota olen viimeiset pari tuntia yrittänyt saada sanojen muodossa tiedostoon. Ei malttaisi irrottaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti