sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Uutta uskoa

Tein sen. Mietin rakenteen kokonaisuudelle.
Sky koostuu kolmesta osasta. Ja, niin uskomattomalta kuin se omissa silmissäni näyttääkin, ensimmäinen osa on raakakirjoitettu melkein kokonaan. Mikä fiilis, se edistyy sittenkin!
Tänään en sitten olekaan tehnyt yhtään mitään muuta kuin hehkutellut tuolla fiiliksellä :D Kärsin vielä lomanjälkeisestä leppostelu-syndroomasta, kuvitelmasta, että elämässä joutaa myös lekotella  eikä vain painaa eteenpäin selkä vääränä. Viikko, korkeintaan kaksi, ja syndrooma on kaukainen muisto vain.
Reilussa vuodessa on siis kuitenkin tapahtunut jotain. Ehkä valmista on silti vuonna 2025. Mutta paikallaan junnaamisen tunne ei enää paina niin pahasti.

5 kommenttia:

  1. Jee! Hyvä Än! Tekee aina välillä hyvää tsekata, että missä oikeasti mennäänkään :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pientä helpotusta epätoivoon :)
      Än

      Poista
    2. Kyllä, teki erittäin hyvää yllättyä iloisesti :)

      Poista
  2. Vau! Tuo on mahtava tunne - kun huomaa, että ON tosiaan kirjoittanut ja edistynyt, vaikka on luullut ehkä toisin. Melkein kuin saisi lahjaksi tekstiä. :D

    Täällä vähän sama homma tuon lomanjälkeisen leppostelu-syndrooman kanssa. Tekee mieli siirtää työhommia huomiselle ja viikonlopulle... Kaipa kohta huomaan, ettei eteenpäin siirtämisen varaa enää ole.

    Tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Katri. Fiilis on tosiaan vähän kuin joululahjan olisi saanut :) Varsinkin, kun tänään pääsin vähän taas lisää ahkeroimaan.
      Kyllä se Siperia meidät taas tavoille opettaa, unohtuu moiset lekottelut... Tämä on kyllä ihana vuodenaika, pysähtynyt, ei yleistä sählinkiä sinne ja tänne. Ehkä tähän tosiaan mahtuu vähän rauhaakin.
      Än

      Poista