Hämmästelen jatkuvasti kuinka helposti tekstiä syntyy. Suunnitelmani on heppoinen, siinä on vain suuret linjat. Mutta ilmeisesti olen sisäistänyt tarinan jonnekin alitajunnan syövereihin, josta se vain pulppuaa ulos. Auttaa myös, että olen sisäistänyt tarinan tunnelman -voin vain istua alas ja olen valmis kertomaan mitä sitten tapahtui.Vaikkakin kirjoitan tarinaa vielä auki itselleni ja siksi mukaan tulee paljon turhaakin.
Tekstin etenemisvauhti ei päätä huimaa. Tällä menolla olen valmis joskus vuoden 2023 paikkeilla. On niin paljon kilpailevia ajanviettotapoja -kuten nukkuminen (valittettavasti en selviä alle 8 h unilla), työssäkäynti (selviän heikosti myös ilman juoksevaa palkkaa), sekä tietysti koti-perhe-remontit- ja muut lemmikit-ystävät-jouluvalmistelut-puuhat.
Etenkin joulu on kova kilpailija, kun satun rakastamaan mokomaa perhejuhlaa <3.
On siis hiljainen kausi, kirjoittamisen ja bloggaamisen saralla. Tosin, olen jo monesti haaveillut bloggaavani otsikolla Puoliväli. Sitä odotellessa... ;)
Kiva kuulla, että tekstiä tulee, jos aikaa on :). Minulla ehkä vähän sama tilanne - hämmentävää, kun voi välillä vain istua alas ja kirjoittaa. Ja että tekstiä tulee, vaikka tarkkoja suunnitelmia ei ole. Meille molemmille paljon kirjoitusaikaa! :)
VastaaPoistaMe etenemme ihan toistemme jalanjäljissä -olemme aloittaneet uudet tekeleet, se syntyy kepeästi, tuskailemme ajanpuutteen kanssa... hupaisaa :)
VastaaPoistaOikeastaan taidan kyllä tulla aika paljon perässä ja nyt väsyttääkin sen verran pahasti, että loppuvuodelta on turha odottaa suuria saavutuksia.
Ehkä hiljainen tahti on tähän vuodenaikaan ihan jees? Minä yritin ottaa megaspurttia ja runnoa kässärin kasaan. Maniaa kesti viikon, nyt painaa totaaliuupumus.
VastaaPoistaPakollahan mikään ei synny. Mielummin siis hidasta vaalimista ja nautiskelua. :D
Sky tuntuu vielä olevan erityisen herkkä kiireelle, sitä pitää kirjoittaa maistellen ja nautinnolla.
VastaaPoistaOn kyllä kärsimättömälle ihmiselle melkoinen koetus.