21/28

21 kappaletta melko hyvin editoituna.Joka kappaleessa on toki punaisia merkintöjä, mutta ne eivät enää vaadi hirmu suurta työtä. Nyt keskityn kappaleeseen 22, joka on aika vaativa sisällöltään ja myös pituudeltaan. Se on myös melko raakatekstimuodossa vielä. Samoin ovat kappaleet 23 ja 24. Näiden työstämiseen menee nyt hetki. Ja on sitä hommaa senkin jälkeen, mutta pala kerrallaan eteenpäin.

Iloa

Olen nyt käynyt tekstin alkupuolta läpi (16/28) ja olen iloinen, koska juoni tuntuisi toimivan. Se on tämän editointikierroksen tärkein homma. Loput edessä olevat kappaleet ovat enemmän raakatekstiä kuin tuo alku, mutta niissäkin tärkeintä on seurata juonta ja pitää se aisoissa. Tällä istumalla en tee enempää, toivottavasti kuitenkin tällä viikolla ehdin vielä edistää loppuosaa.  

Juhla5

Päädyin siihen, että teen uuden tiedoston. Poistin tekstin seasta osan juonikuvioihin liittyvistä ohjeista (löytyyhän ne tarvittaessa tiedostosta Juhla4), jotta on selkeämpi ruveta käymään läpi muita punaisia huomautuksia ja editoida eteenpäin. Luultavasti kahlaan tätä versiota alusta alkaen vain pienin muokkauksin ja siirryn nopeasti siihen kohtaan, josta alkaa järeämpi editointi. Punaisia huomautuksia jää ja tulee lisää matkan varrella. Tarkastellaan niitä sitten seuraavassa versiossa, kun saan tämän vitosversion työstettyä.  

Nimiongelmat sain haltuun helpommin kuin luulin. Huh. 

28/28

Erittäin paljon editoitavaa toki vielä. Ja tässä kohtaa on sitten hyvä ruveta vihdoinkin kunnolla miettimään nimiä ja varsinkin vaihtamaan niitä.Ja kehittelemään erilaisia ongelmia. Kuten välttelemällä kaikkien tuntemieni ihmisten nimiä.Ja välttelemällä omien mielikuvien mukaisesti ikäviä nimä. Tai yrittämällä keksiä tekstin teemaan sopivia nimiä eikä hahmoille sopivia nimiä. Ja niin edelleen.

Olen ajanut itseni umpikujaan. 

26/28

Kuten tavallista, kevät yritti, ja onnistui, nujertamaan minut. Mutta taas mennään!

Luvut 1-20 vaativat lähinnä viimeistelyä ja joitain puuttuvien kohtien täydennystä. Sen sijaan luvut 21-26 vaativat paljon editointia. Ne ovat lähinnä yksityiskohtaisia koosteita juonesta tai raakatekstiä, joiden tyyli ja ääni ovat ihan hukassa. 27 menee vielä aika lailla uusiksi, tosin poimin sieltä varmaan jotain kivoja juttuja mukaan. 28 kaipaa editointia ja lisäyksiä, mutta on aika iisi. 
Näiden lisäksi pitää siis vielä  
-tarkistaa lukemattomia yksityiskohtia, esim. joku tapahtuma on mainittu kahdesti eri kohdissa ja jotain juonen kulkuja pitää täydentää matkalle. Usein riittää lause tai kaksi. Toisinaan taas 
joutuu koko kappaletta hienosäätämään paremmin juonta vastaavaksi. 
-lukea koko homma läpi , bongata pahimmat ongelmakohdat, korjata ne ja sitten ihan viimeiseksi vielä viimeistelyä (josta tuskin tulee ikinä valmista 😄)

21/28

Ihan vain lyhyenä väliaikatietona: uudelleenkirjoittaminen ja uudet juonenkäänteet käsittelyssä. Raakatekstiä on tuotettu, editoitavaa riittää. Nyt pitäisi kaikkein tärkein luku 21 suunnitella kunnolla. Hahmotelma on, tieto mistä pisteestä pitäisi päästä mihin pisteeseen. Mutta miten? Se pitää ajatella ennen kuin pääsee naputtelemaan raakatekstiä. Sitä siis. 

16/28

Ja niin kuin aina, tulee jotain. Jotain joka vie kaiken ajan ja energian eikä kirjoittamisesta tule mitään. On flunssaa ja kaikenlaista muuta. En kyllä ole edes yllättynyt, tätähän tämä on. Olen vain iloinen, että käytin ne kaikki pienet hetket, jotka oli mahdollista käyttää ja nyt olen edennyt kappaleeseen 17. 

Ensimmäiset 16 on muokattu ja aika hyvin editoitukin. Toki sinne jäi punaisia merkintöjä, kysymysmerkkejä ja sen sellaista. Ne odottavat versio vitosta sitten aikanaan. Vaikeita muutoksia on vielä edessä, etenkin kappale 22. Siinä juoni tekee muutoksen, jota ei ole vielä edellisessä versiossa olemassa ollenkaan ja tapahtumia saa miettiä tarkkaan, että juoneni toteutuu siten kuin ajattelin. 

 

Kirkastuu

Tiedättehän sen tunteen, kun yhtenä aamuna herää liian aikaisin ja ajatukset harhailevat vapaasti mihin sattuu. Ja yhtäkkiä mielessä on aivan kirkkaasti miten pienen pienellä muutoksella luvuissa  8 ja 9 saa helposti muokattua kappaleen 10 ongelmakohdan. Ja samalla selkenee suunnitelma kappaleille 11-13. 

Nyt on kappaleet 1-13 / 28 muokattu ja editoitu. Aika kivaa.

Seuraavaksi 14 ja 15 kappaleet, jotka pitää kirjoittaa kokonaan uusiksi. Niiden juontakin pitää pohtia ensin. 16-20 kappaleet vaativat vähän vähemmän muutoksia. 21 ja 22 taas paljon. 23 menee puoliksi uusiksi. 24 ja 25 ei muutu juuri mikään. 26 juoni on selkeä, mutta pitää kirjoittaa uudestaan. Samoin 27 ja 28. 

Toivottavasti joku aamu tuo tullessaan seuraavat juonenkäänteet 😄

Uutta

Kappaleiden 13 / 28 uusi runko on kasassa. Ei kai pitäisi vielä kovin hehkuttaa, kun editoitavaa riittää tuhottomasti. Pitää viimeiset viisi kappaletta käydä läpi tiheällä kammalla, keskittyä yksityiskohtiin ja tyyliin. Selata vielä vanhaa tekstiä ja poimia sieltä hyviä juttuja, vaikka tarina onkin näiden kappaleiden osalta muuttunut melkein kokonaan. Sivujuonne on yhä ontuva, se pitää työstää. Ja se kymppikappaleen murheenkryyni kohdata. 

On vaan niin kivaa, kun jotain edistystä tapahtuu. Pakko vähän intoilla 😊 

Ärsyttää

No ei oikeasti. Tai hiukkasen ärsyttää, että kappaleessa kymmenen jumittava kohtaus on edelleen huono. Sain sen työllä ja tuskalla väännettyä niin, että suuntaviivat ovat oikeat eikä se sotke tarinan etenemistä. Tekstin tyylikin on kohdallaan. Mutta huono se on vieläkin, jotenkin kankea, irrallinen, töksähtävä. Nyt kuitenkin pääsin tarinassa eteenpäin ja pystyin jättämään kohtauksen odottamaan sitä ihmeellistä päivää, että saan sen muokattua hyväksi. 

Paljon on ollut kaikenlaista muuta joulun alla ja pyhinä (tunnustan, nukuin. Paljon). Vaan äkkiähän se alkaa, kirjoittamisen puuttuminen elämästä, hiukkasen ärsyttää sekin. Onneksi nyt on taas tekstiä edistetty ja eiköhän tässä vielä jokunen hyvä kirjoituspäivä ole tiedossa.  

Jumi

Yksi pieni kohtaus luvussa kymmenen. Vaikeuksia päättää suhtautuuko henkilö a henkilöön b näin vai noin. Ja siihen jumahdin. Yritin yhtä, sitten toista, kolmatta. Lopulta olin ihan solmussa. Kunnes älysin pyyhkiä kaiken olevan pois ja antaa alitajunnan tehdä työn. Nyt se on kunnossa. Pitää vielä läpilukea luvut 8-10 ja varmistaa ettei siellä ole ristiriitaa ja että tuossa kympissä päähenkilö on pysynyt itselleen / tavoilleen uskollisena koko matkan. Hukkasin hänen luonteensakin välillä tuossa taistellessa. 

Tärkeä käänteentekevä ja ratkaiseva kohtaus, jolla on vahva vaikutus koko tarinan etenemiseen ja myös loppuun. Vähän varovaisesti tuuletan, että sain sen nyt toimimaan. Kunhan ei vaan seuraavalla lukemisella taas näytä väärältä! 

Kuinka monta kertaa sama kohtaus kirjoitetaan uudestaan?

Monta, monta, monta.

Ensin suuntaviivat eli mistä ollaan menossa mihin. Sitten raakakirjoitus, jossa tapahtumat ohjaavat henkilöt sinne minne pitää. Sitten karsitaan ja kursitaan tapahtumat oman maun mukaisiksi. Sitten väännetään sanamuotoja. Sitten pyyhitään puolet pois ja muokataan tapahtumat uudestaan. Ja sanamuodot. Ja lopuksi tarkistetaan tyyli, että on pysytty uskollisena tunnelmalle, joka halutaan. 

Repeat niin monta kertaa kuin ikinä haluat. Kyllä se lopulta osuu kohdilleen. Kunnes otat etäisyyttä koko tekstiin, sitten luet sen läpi ja heivaat koko kohtauksen.  

Maneereja

Tekstissä vilisee maneereja. Niitä on tosi paljon, joka himputin sivulla. Lausahduksia, lauserakenteita, yksittäistä sanaa. On ollut pakko aina vaan jumittaa alkuosassa ja keskittyä maneerien kitkemiseen, jotta ne eivät kulje tekstin mukana pidemmälle. Jatkan siis niiden parissa. Ehkä jonain päivänä olen alkuun tyytyväinen ja voin jatkaa eteenpäin varmemmalla otteella. Niin, ettei koko ajan tarvitse palata alkuun asti muokkaamaan jotain vaan yksityiskohdatkin on paremmin hallussa samalla kun editoi eteenpäin. Kaunis sana tuo eteenpäin, sitä tavoittelen...

Hajoilua

Onko se liikaa? Vai onko se liian vähän? Ilmaisusta on puhe, pitääkö tämä asia sanoa näin vai pitikö se sanoa noin. Mikä tässä olikaan tunnelma?

Haluaisin päästä lukemaan tekstiä lukijana, näkemään ja kuulemaan sen kokonaisuutena. Mikä nyt tietysti on kaukaa haettua, kun hinkkaan lukua 9/28 kolmatta kertaa. Mutta kun alkaa tuntua, että tyyli alkaa hajota, punainen lanka ohentua. Voi olla että pitää lukea alku rauhassa läpi ja saada edes siitä kokonaisuudesta kiinni uudestaan.

Upsista

Enpäs olekaan blogia päivitellyt. Voisinpa väittää käyttäneeni ajan tekstin muokkaamiseen vaan ei. Lomakiireitä (pakollisia), työkiireitä ja kaupan päälle flunssaa. Olen kiukutellut, myönnän, turhauttaa niin kovin, kun ei ole aikaa kirjoittaa. Etenkin kun tämä editointivaihe vaatii suht pirteää kirjoitusaikaa, jotta tekstistä tulee oikeasti siedettävää. Vaivaiset 8/28 lukua on nyt muokattu. Motivaatiota ei puutu, suht selvät on suunnitelmatkin, joten ei muuta kuin töihin 💓

Taas mennään

Pääsinpäs siitä sairastelusta, vihdoin. Meni vähän pidemmän kaavan ja poskionteloiden operoinnin kautta. Siitäkin tokenemiseen meni ihmeen kauan aikaa (olisiko ikäkysymys!). Mutta nyt, vihdoin kunnossa ja lomalla ja istumalihakset kovilla, koska editoin hiki hatussa. Onneksi onkin niin kuuma, etten edes kykene olemaan ulkona. Etenkin, kun sijaintini tällä hetkellä on selvästikin paarmavyöhykkeellä. Isoja ovat, lähtee pala jos pääsee haukkaamaan.

Editointia, siis edelleen tekstin alkupäässä. Melkein 5/28 lukua käyty läpi. Pientä hinkkausta vielä. Kuinka paljon voi hinkata? Koska pitää lopettaa?

 

Eteenpäin

Ei ole reilua, ei. Tämän vuoden kestoflunssa on pesinyt poskionteloihini eikä suostu poistumaan. Tekee särkyseksi ja vetämättömäksi. Totta kai, kun pääsin kirjoittamisen kanssa hyvään vauhtiin, aina tulee jotain. Mutta jos jonkin asian olen kirjoittamisesta oppinut niin sen, että ei auta jäädä kiukuttelemaan. Ei muuta kuin eteenpäin heti tilaisuuden tullen. 

Ja näin teen.

28 lukua

Ainakin tällä hetkellä. Niistä kaksi on kirjoituskierroksella kolme, suunnilleen kymmenen kirjoituskierroksella kaksi, loput vasta jotenkuten haalittu kokoon. Itseasiassa noin luvut 11-22 menee lähes uusiksi. Kolmannella kierroksella olevat ovat teoriassa "valmiita". Paitsi jos (kun) tulee kirjoituskierros neljä, viisi, kuusi. 

Hinku kirjoittaa on kova, olen yrittänyt potkia kaikenlaista muuta pois tieltä. Kaikkea ei vaan voi, ei varsinkaan kun ei hirveästi mainosta tätä harrastustaan. Tärkeimmät tietää, siinä se. 

Nyt vielä vartti, vielä yksi kappale luvusta 3.

Heikko kohta

Tässä minä en ole hyvä, kohtausten uudelleen järjestelyssä. Kun kappaleissa on oma rytmi, se menee sekaisin, kun niitä alkaa siirrellä paikasta toiseen. Se harmittaa. Varsinkin, kun joutuu poistamaan jonkun omasta mielestä kivan ja napakan lauseen kappaleen lopusta. Samalla huomaan, että kappaleiden lopettaminen napakoihin lauseisiin on näköjään maneerini. Voi siis olla ihan hyvä, että niitä sieltä karsiutuukin. 

Nyt pitää vähän potkia itseä eteenpäin, ei saa jumiutua hinkkaamaan pikku yksityiskohtia vaan saada isompi kokonaisuus kasaan.

Vihdoin

Ihanaa, taas kulkee. Editoin alun suht koht kuosiin, pientä viilausta vielä. En kuitenkaan vielä viilaile, ensin aion edetä tarinaa eteenpäin. Haluan saada näppikselle kaiken sen mitä olen haudutellut päässäni ties kuinka kauan, ennen kuin unohdan puolet. Ideat on toki hahmoteltu kohtauslistalle, mutta se on vain eräänlainen muistilista ja itse teksti majailee vanhassa, raihnaisessa pääkopassani. Mieli on joka tapauksessa nyt korkealla ja kirjoittaminen ihanaa!