Nyt jo! Apua taas tätäkin syksyä, joka loppuu ennenkuin ehtii alkaakaan. On ollut työlästä ja stressaavaa, ei pitänyt, mutta oli. On.
Nyt juuri on pieni, helpottava loma ja olen taas nakutellut pikkuisia pätkiä eteenpäin samalla kuin haikeana kaipaan kokonaista kirjoitusviikkoa. Sellaisia ei ole näköpiirissä, mutta päiviä ehkä kuitenkin. Kaikki kelpaa ja käytetään hyväksi.
Paitsi joulunpyhinä aion lukea. Terttu Autereen ja Elly Griffithsin uusimpia ainakin. ne odottavat kirjahyllyssä jo ja polttelevat kovasti, mutta säästelen jouluun. Toivottavasti saan myös Lipastin Aviotärähdyksen käsiini. Jokunen Enni Mustonen odottelee, ne taitavat mennä jo adventtiaikana. Kohta olen lukenut Liane Moriartyn Sulje silmäsi ja laske kymmeneen. Tykkään.
Toivottavasti edessä on talvi eikä ikuinen syksy. Lunta, valoa, pakkasta. Kaunista ja ihanaa. Ja rauhaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti