Pieni tauko ww:stä tekee hyvää. Päässä surisee uusia alkuja, ilahduttavia älynväläyksiä.
On ollut paha viikko, liikaa sosiaalisuutta, liikaa aktiviteetteja. Ja pientä flunssaa, joka ei suostu tulemaan eikä menemään. Sitä oli jo elokuussa, riesaksi asti. Ja taas. Kaadan kurkusta alas vuorotellen hunajateetä ja mustaherukkamehua sinkillä ja ceellä ryyditettynä. Mikään ei vie voimia tehokkaammin kuin viikkokausien puolipoteminen.
Joten ei ole tarmoakaan ollut muuhun kuin pieniin älyvälähdyksiin.
Ww-parka ei valmistu ellen ota ja asenna itelleni ankaraa komentoa. Tee työ, älä haahuile. Älä vilkuile eteen, älä taakse.
En ole maailman pitkäjännitteisin ihminen ja tässä sen huomaa. Kun teen samaa yhä vaan, alan kyllästyä. Ja keksiä pieniä älynväläyksiä, sijaistoimintoja.
Komennan kyllä itseni sorvin ääreen. Kunhan pääni saa ensin pienen huvittelunsa uusien alkujen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti